Peruskoulun jälkeen
Oppivelvollisuus päättyy ysiluokan päättötodistuksen saamiseen. Viimeistään siinä vaiheessa kannattaa miettiä, mitä haluaa tulevaisuudelta. Mitkä ovat vahvuuksiani, entä mitä en ainakaan haluaisi tehdä? Toisille on jo pitkään ollut selvää, mihin aikoo hakeutua, kun taas toisille maailma on vielä täynnä kysymysmerkkejä. Valinnanmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti.
Toisille valinnat ovat selvillä, toisilla taas ei ole mitään käsitystä siitä, millaiseksi oma tulevaisuus muodostuu. Jos tilanne on epäselvä, kannattaa jutella oman opinto-ohjaajan kanssa jo ajoissa. Hän osaa kertoa erilaisista vaihtoehdoista ja voitte yhdessä kartoittaa vahvuuksiasi ja toiveitasi tulevaisuudelle. Juttele myös muiden läheistesi kanssa: voit saada hyviä vinkkejä. Suurimmissa kaupungeissa on nuorille suunnattuja matalan kynnyksen palvelupisteitä, joissa työskentelee eri alojen ammattilaisia. Heidän kanssaan voi käydä keskustelua omaan tulevaisuuteen liittyvistä ajatuksista ja suunnitelmista. Myös ammatinvalintapsykologi voi auttaa. Hänet löydät työ- ja elinkeinotoimiston urasuunnittelupalveluista ja palvelu on maksuton, mutta vaatii ajanvarauksen. Ammatinvalintapsykologin palveluja voivat käyttää niin nuoret kuin aikuisetkin. Tapaamisessa selvitetään asiakkaan edellytyksiä, tavoitteita ja vaihtoehtoja ja yritetään luoda sopiva urasuunnitelma. Palvelun tukena käytetään esimerkiksi soveltuvuustestejä, työ- ja koulutuskokeiluja ja terveydentilantutkimuksia. Apua saa myös netistä. Esimerkiksi AVO ammatinvalintaohjelma antaa tietoja lähes 300 ammatista ja kertoo myös, millaista koulutusta kukin työ vaatii.
Lukion kesto on yleensä kolme vuotta ja sen aikana suoritetaan vähintään 75 kurssia. Opinnot koostuvat pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Omaan kurssitarjottimeen voi vaikuttaa ja painottaa niitä oppiaineita, jotka itseä eniten kiinnostavat. Valittavana on myös erityislukioita, joita ei kuitenkaan ole kaikilla paikkakunnilla. Erityislukio voi olla esimerkiksi urheilu- tai musiikkipainotteinen ja suosituimpiin lukioihin saattaa olla korkeat keskiarvorajat. Lukiosta valmistutaan ylioppilaaksi. Vaasassa toimii 4 lukiota: Vaasan lyseon lukio ja aikuislinja, Vasa gymnasium, Vasa övningsskola gymnasium ja IB-linja ja Vasa svenska aftonläroverk.
Toinen vaihtoehto on ammatillinen peruskoulutus. Sitä tarjoavat esimerkiksi ammatilliset oppilaitokset, kansanopistot ja ammatilliset erityisoppilaitokset. Koulutus johtaa perustutkintoon, joka on 120 opintoviikon laajuinen, ja josta vähintään 20 opintoviikkoa on työssäoppimista. Suoritusaika vaihtelee oman etenemistahdin, aiempien opintojen ja mahdollisen aiemman työkokemuksen mukaan. Perustutkinnon jälkeen on mahdollista hakeutua työelämään tai suorittaa jatko-opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Vaasan seudun ammatillisissa oppilaitoksissa voi opiskella kymmeniä eri tutkintoja suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Vaasan ammattiopisto, Vaasan aikuiskoulutuskeskus sekä Yrkesakademin i Österbotten
Oppilaitokset tekevät usein yhteistyötä keskenään. Tämä mahdollistaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja lukion oppimäärän suorittamisen yhtäaikaisesti. Vaihtoehdoista kannattaa kysellä opinto-ohjaajalta.
Yhteishaku
Moniin koulutuksiin hakeminen tapahtuu yhteishaun kautta (Toisen asteen yhteishaku, korkeakoulujen yhteishaku). Jos mieluisan koulutuspaikan ovet eivät aukene ensiyrittämällä, voi peruskoulun jälkeen yrittää nostaa arvosanojaan kymppiluokalla. Jos taas on vielä epäselvää, mikä ala olisi juuri itselle sopiva, auttaa ammatti- tai lukiostartti, joiden aikana tutustutaan siihen, millaista opiskelua ammattioppilaitoksessa tai lukiossa on tarjolla. Mahdollisuuksia on runsaasti: löydä itsellesi niistä sopivin.
Oppisopimus
Oppisopimus tarkoittaa määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jonka aikana opiskellaan lisäksi joko ammattioppilaitoksessa tai aikuiskoulutuskeskuksessa. Opinnot ja työssä oppiminen tukevat toisiaan.
Oppisopimuskoulutukseen voivat hakeutua esimerkiksi ne henkilöt, jotka ovat kokonaan ilman ammatillista peruskoulutusta. Koulutettava etsii itse itselleen oppisopimuspaikan. Tähän saa apua työvoima- ja elinkeinotoimistosta.
Opiskelija ja työnantaja solmivat oppisopimuksen, josta käy ilmi sopimuksen voimassaoloaika, koeajan pituus, suoritettava tutkinto sekä palkkauksen perusteet. Sopimuksessa määritellään myös keskeiset työtehtävät, tietopuolisen opetuksen järjestäjä ja opintojen ajoittuminen koulutusajalle, vastuulliset työpaikkakouluttajat, työnantajalle maksettavan korvauksen määrä sekä muut opintojen kannalta tarpeelliset seikat.
Tehdyn sopimuksen hyväksyy aina koulutuksen järjestäjä, eli oppisopimustoimisto tai oppisopimuskoulutusta järjestävä oppilaitos. Oppisopimuksessa noudatetaan alaa koskevaa työehtosopimusta. Osana koulutusta tulee järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto.
Oppisopimuskoulutus tulee suorittaa asianmukaisesti. Osallistumalla säännöllisesti vaadittaviin tietopuolisiin opetuksiin ja tekemällä vaaditut tehtävät työnantajan valvonnan alaisena saa itselleen vahvan osaamispohjan tulevaisuutta varten.
Opiskelu ulkomailla
Suomessa on laajat opiskelumahdollisuudet, mutta myös ulkomailla opiskelusta voi olla hyötyä. Kansainvälinen kokemus, kielitaidon kertyminen ja uudet tuttavat rikastuttavat elämää ja lisäävät mahdollisuuksia työmarkkinoita ajatellen.
Ulkomailla voi opiskella niin nuorena kuin aikuisenakin, ja siellä vietetty aika voi vaihdella viikosta jopa useisiin vuosiin. Monelle nuorelle ensikosketus itsenäisyyteen ja kansainvälisyyteen onkin parin viikon kielikurssi esimerkiksi Englannissa.
Mikäli alaikäinen haluaa suorittaa kokonaisen tutkinnon ulkomailla, hän tarvitsee siihen luvan huoltajaltaan. Kaikissa maissa ei ole edes mahdollista, että nuori asuu maassa itsenäisesti. Tällaisista seikoista, kuten myös muista kohdemaan järjestelyistä, tulee ottaa selvää jo hyvissä ajoin ennen lopullista päätöstä lähteä. Opiskelu ulkomailla saattaa poiketa paljonkin suomalaisesta käytännöstä eikä kaikkialla opiskelu ole ilmaista. Esimerkiksi lukukausimaksujen suuruus voi yllättää.
Vaihto-opiskelu on suosittu tapa lähteä ulkomaille opiskeluaikana. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat voivat lähteä ulkomaille opiskelemaan vaihto-ohjelman kautta, ja useissa koulutusohjelmissa ulkomaankokemukseen kannustetaan vahvasti. Myös lukiolaiset ja ammattikoululaiset voivat lähteä vaihto-oppilaaksi ulkomaille. Jotkut oppilaitokset ovat mukana kansainvälisissä hankkeissa, joiden kautta lähtö ulkomaille sujuu turvallisesti. Näistä saa lisätietoja koulun opinto-ohjaajalta.
Peruskoululaiset pääsevät lyhyille ulkomaanjaksoille, mikäli koululla on esimerkiksi ystävyyskoulutoimintaa tai koulu on osa kansainvälistä hanketta.
Mikäli ulkomaat kiinnostavat, kannattaa selvittää asioita etukäteen. Joka matka tuo mukanaan yllättävää ja suunnittelematonta, mutta huolellinen valmistautuminen lisää kokemuksen turvallisuutta ja niin saa matkasta eniten irti. Kokemukset ulkomailla ovat yleensä sellaisia, joita muistellaan vielä vanhempanakin, ja parhaassa tapauksessa matkamuistoksi jää vankka kielitaito, rohkeutta toimia itsenäisesti ja pysyviä ystävyyssuhteita.
Linkkivinkkejä opiskelusta ulkomailla löytyy maailmalle net tarjoaa kattavan tietopaketin eri vaihtoehdoista. Opiskeleulkomailla.fi-sivustolta löydät tietoa opiskelusta ulkomailla, koulutusaloista ja -vaihtoehdoista, koulutusten hakumenettelyistä ja opintojen rahoituksesta.